Nähtävyyksiä

Klikkaa kuvat isommiksi.

 

Kotiseutumuseo

Perhon kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kotiseutumuseo sijaitsee aivan kirkon kupeessa Jängän harjulla entisessä viljamakasiinissa. Viljamakasiini on rakennettu vuonna 1858 ja otettu lainamakasiinikäyttöön vuonna 1865; siitä muistona on edelleen kaksinkertaiset seinärakennelmat. Viljamakasiinista tuli museo vuonna 1963. Museossa on esillä vanhaa talonpoikaisesineistöä. Museo on avoinna kesällä, tarkat aukioloajat löydät etusivultamme. Muina aikoina museo on avoinna sopimuksen mukaan (040 558 2642 / Siironen).

 

Perhon kirkko

Perhon ensimmäisen kirkon suunnitteli kuuluisa kaustislainen kirkonrakentaja Matti Kuorikoski. Se valmistui vuonna 1782 - kellotapuli tehtiin vasta 1799 ja uusittiin 1846. Vanhan ristikirkon puuosia käytettiin vuonna 1903 valmistuneen uuden kirkon rakentamiseen. Suunnittelijana oli Walter Thomé. Kirkko on arkkitehtuurisesti jugend-tyyliä, eli kansallisromantiikkaa ja siellä on istumapaikkoja noin 650 hengelle. Alttaritauluna on Ilmari Virkkalan maalaus "Erämaiden Kristus" vuodelta 1938. Kesäisin kirkossa on opastus.

 

Hauta Perhossa

Hauta Perhossa –muistomerkki juontaa juurensa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin runoon Haanen veljeksistä. Tarinan todenperäisyyttä ei ole voitu vahvistaa, mutta perholaiset ovat sijoittaneet tarinan tapahtumat muistomerkin lähettyville. Uskomuksen mukaan Haanen veljekset on haudattu Jängänjärven Kalmosaareen. Tältä petäjäiseltä kummulta on löydetty vainajien luita vuonna 1919. Runeberg kertoo Haanen veljesten lepokummusta seuraavaa:

"Miss'on hauta, kohta vuosisadan
Perhon salomailla sammaltunut
peitoss' unhon, un ho ansiotta?
Miss'on hauta? Suotta kysyt vieras!
Kussa pitkä salolampi kaartuu
kaitaisinnaan mäntynummen notkoon,
siin' on paikka. Päällä taajalatvat
koivut nousevat jo nuokkuellen.
Kunne niiden juurten alle kerran
hauta luotu lie, ei tiedä kukaan."

(Koko runon voit lukea täällä)

Runebergin runoelma Hauta Perhossa ajoittuu ison- tai pikkuvihan aikaan. Tarinan mukaan vanhalla Haanella oli kuusi poikaa, jotka hän kasvatti ankarasti, velvoittaen heitä työhön ja Herran nuhteeseen. Veljesten koti oli uhattuna ja he taistelivat viimeiseen mieheen tuimassa ja verisessä taistelussa venäläisiä ryöstöretkeläisiä vastaan. Runo on vuodelta 1831.

Muistomerkki sijaitsee Perhosta Kinnulaan johtavan maantien varrella 11 km keskustasta. Opaste Jängän kylältä Penningintielle n. 3,5 km , jonka varrelta lähtee vajaan kilometrin mittainen polku hautapaadelle. Runo on luettavissa muistomerkin luona.

 

Fieandtin kivi ja Schönemanin hauta

Kokkonevan taistelu käytiin Suomen sodan (1808 – 1809) aikana tällä paikalla 11.7.1808. Vastakkain olivat Ruotsi-Suomen suomalaisjoukot ja venäläiset, jotka pyrkivät pitämään hallussaan valtatie 13:n huoltotienä joukoilleen Kokkolassa. Kesällä 1808 sotajoukkoja kulki alueella edestakaisin. Suomalaisjoukot majuri, myöh. everstiluutnantti, J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoistakin tutun Otto von Fieandtin johdolla olivat vallanneet jo kesäkuussa venäläisten muonavaraston Perhon kirkonkylällä. Taisteluja käytiin välillä myös Lintulahdella, mutta suomalaisjoukot vetäytyivät Kokonsaareen Kokkonevan yli kirkolta päin tultaessa. Heinäkuun 9. päivänä venäläisjoukot karkottivat suomalaisten etuvartion Möttösessä. Suomalaisjoukkoja (1100 miestä) vastassa oli kolminkertainen venäläisarmeija, jota johti kenraalimajuri I. F. Jankovits. Venäläisten asemat olivat peltoaukean kirkonkylän puoleisella Huhtakankaalla ja everstiluutnantti Otto von Fieandt komensi joukkojaan isolta kiveltä peltoaukean ( Kokkonevan) itäiseltä laidalta. Kanuunat jylisivät ja tanner oli ruudinsavun peitossa, mutta vaikeakulkuisessa vetelässä suossa joukkojen oli hankala edetä. Joen puolella taisteluja käytiin jopa pistinetäisyydellä. Vihollinen aikoi saartaa suomalaisjoukot metsien kautta ja lopulta Fieandt havaitsi, ettei pystyisi torjumaan saartoyritystä ampumavarojen puutteen takia. Suomalaisjoukot joutuivat jättämään asemansa ja vetäytymään valtatie 13:a pitkin aina Sillanpäähän ja Tunkkarille asti.

Kokkonevan taistelussa menetettiin paljon miehiä: Fieandt 153 miestä, joista 25 kaatunutta, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Tämä on osoitus Fieandtin ja hänen miestensä oivasta taisteluvireestä ja hyvin valituista asemista. Taistelussa menetti henkensä myös Rautalammin komppanian luutnantti Bror Schöneman v. 1808. Hän kuoli saatuaan luodin rintaansa tähystäessään vihollista koivuun nojaten. Luutnantti Schöneman (1781 – 1808) haudattiin kaatumispaikalleen. Schöneman oli viitasaarelaissyntyinen Rautalammin komppanian varusmestari ja urhea soturi, joka oli asemiinsa Lintulahdelta palattuaan ottanut miehineen 13 vankia. Paikka on saanut nimensä "Schönemanin hauta" kaatuneen soturin haudalle pystytetystä puurististä, joka v. 1881 muutettiin rautaristiksi. Otto von Fieandt -runon voit lukea täällä.

 

Sankarivainajien muistomerkki

1939-1944
Veljet pilven veikon ja Haanen poikien
uhreina suurten sotien lepäävät nyt tässä,
missä Taivaan Herra on näkemässä.
Hänen kirkkautensa kulta,
on tää halpa Perhon multa.

Sankarivainajien muistomerkki sijaitsee Perhon kirkon edustalla.

 

 

 

 

 

 

Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistomerkki

Tältä paikalta lähtivät Perhon miehet talvisotaan 14.10.39 ja jatkosotaan 18.6.41 Että säilyis miehen kunto ja pysyis kotimme raunioitumatta.
ASEVELJET

Talvi- ja jatkosotaan lähteneitten muistomerkki sijaitsee Oksakosken koulun pihapiirissä.

 

 

 

 

 

 

 

Möttösen vanhatupa

Möttösen vanhatupa sijaitsee Humalajoella, Luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Talo edustaa kaunista Perhonjokilaakson 1700-luvun lopulta peräisin olevaa talotyyppiä ja on aikaisemmin toiminut asuintalona Möttösen kylällä. Rakennuksen jäätyä asumattomaksi sen päätettiin vuonna 1990 entisöidä kotiseutu- ja perinnekäyttöön ja siirtää nykyiselle paikalleen. Talon rakennusajaksi on ilmoitettu 1770-luku, mutta on todennäköistä, että se on vieläkin vanhempi. Perinteisessä Möttösen Vanhassatuvassa voi järjestää erilaisia juhlia ja kokouksia. Lisäksi se palvelee majoitustilana.

Etusivu
Toiminnasta
Nähtävyyksiä
Tapahtumia
Julkaisut
Kuvagalleria
Sähköposti
Linkkejä